Savolainen Savon jääkäri - Olavi, Tauno
21,99 €
inkl. MwSt.

Versandfertig in über 4 Wochen
payback
11 °P sammeln
  • Broschiertes Buch

Ruotsin kuningas Kustaa III ryhtyi 1788 sotaan Venäjää vastaan valloittaakseen takaisin Suomen 1700- luvan edellisissä sodissa menetetyt alueet. Ruotsalaiset upseerit kapinoivat sotaa vastaan ja halusivat lopettaa sen. He ottivat yhteyttä keisarinna Katariinaan haluten tätä kautta ohittaa kuninkaan ja lopettaa sodan. Savon prikaatin aikaisempi komentaja Yrjö Maunu Sprengtporten oli loikannut Venäjälle ja halusi sieltä käsin irrottaa Suomen Ruotsista ja perustaa Venäjään kuuluvan suuriruhtinaskunnan ajatellen, että suomalaiset saisivat näin enemmän vapautta päättää omista asioistaan. Kirja…mehr

Andere Kunden interessierten sich auch für
Produktbeschreibung
Ruotsin kuningas Kustaa III ryhtyi 1788 sotaan Venäjää vastaan valloittaakseen takaisin Suomen 1700- luvan edellisissä sodissa menetetyt alueet. Ruotsalaiset upseerit kapinoivat sotaa vastaan ja halusivat lopettaa sen. He ottivat yhteyttä keisarinna Katariinaan haluten tätä kautta ohittaa kuninkaan ja lopettaa sodan. Savon prikaatin aikaisempi komentaja Yrjö Maunu Sprengtporten oli loikannut Venäjälle ja halusi sieltä käsin irrottaa Suomen Ruotsista ja perustaa Venäjään kuuluvan suuriruhtinaskunnan ajatellen, että suomalaiset saisivat näin enemmän vapautta päättää omista asioistaan. Kirja kertoo savolaisesta Haapaniemen sotakoulussa opiskelleesta Nils Kopp-nimisestä upseerioppilaasta, joka osallistuu sotaan ensin kersanttina ja sitten jääkäriupseerina. Hän osallistuu Savon alueilla käytyihin taisteluihin Kyyrössä, Porrassalmella, Parkuinmäellä ja Savitaipaleella. Hän näkee myös läheltä Ruotsin laivaston Viipurin kujanjuoksun ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun. Jääkärit tunnetaan Suomessa sisällissodan taistelijoina. Näitä jääkäreitä edelsi 1770 perustettu Savon kuninkaallinen jääkärijoukko, joka Kustaa III: n sodan aikana laajeni jääkärirykmentiksi. Jääkärit osallistuivat myöhemmin Suomen sotaan 1808-1809, joka päättyi Suomen joutumiseen Venäjän vallan alle. Savon jääkärirykmentin historia päättyi vuonna 1810. Venäjän vallan aikana järjestettiin jääkärijoukkoja uudelleen ja näitä joukkoja oli Suomessa 1830-luvulle saakka. Yksi kaikkien aikojen loistokkaimmista suomalaisista hahmoista on Kustaa III: n suosikki hovimies, naistenmies ja sotilas Kustaa Mauri Armfelt. Nils Kopp tutustuu häneen sodan kuluessa ja Armfelt vaikuttaa Nilsin kohtaloon huomattavassa määrin. Sodan aikana Nils menee naimisiin, saa lapsen ja ison kartanon Joroisista. Nils ei ole tyypillinen seikkailuromaanien sankarihahmo, joka rientää tappeluksesta toiseen kaikki vastustajansa nujertaen. Kirjassa hän onnistuu kaatamaan vain yhden naisen, siis kohtuullinen (vähimmäisvaatimus?) määrä sankarille. Hän on tutustunut valistuksen ajan aatteisiin ja yrittää soveltaa niitä elämän kulkuunsa vaihtelevalla menestyksellä.