Matti Koskenniemen elämä
Kasvatustieteen jättiläinen
PAYBACK Punkte
7 °P sammeln!
Matti Koskenniemi (1908-2001) oli kuuluisa kruununhakalainen. Hän perusti kolme kasvatustieteen laitosta (Jyväskylään, Helsinkiin ja Turkuun). Alun perin kemistiksi valmistuneesta maisterista tuli kasvatustieteen professori. Hänen elämänvaiheissaan oli dramatiikkaa (viranhaut, sota-aika, paikkakunnalta siirtyminen ja eläkeaika ym.). Lähetyssaarnaajan ja papin poika Matti syntyi Japanissa, mutta tuli Suomeen kolmivuotiaana. Perhe asui Helsingissä ja myöhemmin Turussa. Matti opiskeli Turun yliopistossa mutta tuli etsimään töitä Helsingistä. Sattumalta hän kiinnostui kasvatusalas...
Matti Koskenniemi (1908-2001) oli kuuluisa kruununhakalainen. Hän perusti kolme kasvatustieteen laitosta (Jyväskylään, Helsinkiin ja Turkuun). Alun perin kemistiksi valmistuneesta maisterista tuli kasvatustieteen professori. Hänen elämänvaiheissaan oli dramatiikkaa (viranhaut, sota-aika, paikkakunnalta siirtyminen ja eläkeaika ym.). Lähetyssaarnaajan ja papin poika Matti syntyi Japanissa, mutta tuli Suomeen kolmivuotiaana. Perhe asui Helsingissä ja myöhemmin Turussa. Matti opiskeli Turun yliopistossa mutta tuli etsimään töitä Helsingistä. Sattumalta hän kiinnostui kasvatusalasta seuratessaan kämppäkaverin kirjanlukua ja antautui ensimmäisen epäonnistuneen tentin jälkeen alalle kokonaan. Hän oli opetusharjoittelussa Helsingissä ja suoritti samalla kansakoulunopettajan tutkinnon Jyväskylässä. Hän teki väitöskirjan omasta luokastaan ja sen sosiaalisista suhteista. Hän kehitti sosiometriaa samaan aikaan kuin J. L. Moreno. Matti Koskenniemi perusti Jyväskylään Suomen ensimmäisen kasvatustieteen laitoksen tultuaan nimitetyksi käytännöllisen kasvatusopin professoriksi. Siellä hän aloitti kokeilukoulun pidon. Hänet temmattiin opetussuunnitelmatyöhön Helsinkiin, joten hän joutui eroamaan virastaan. Helsingissä hänet nimitettiin kasvatus- ja opetusopin professoriksi J. A. Hollon jälkeen 1955. Hän perusti Kasvatustieteen laitoksen, joka sai oman rakennuksen Snellmaninkadulta 1966, jolloin kasvatusoppi muutettiin kasvatustieteeksi. Vähitellen oppiaine tuli yhtä arvokkaaksi kuin muut vanhat tieteet. Koskenniemen aikana pääprofessorilla ei ollut enää opetusharjoittelun ohjausta. Hän esitti siis nimikettä kasvatusopista kasvatustieteeksi ja jätti pois opetusopin kehittämisen opetustieteeksi. Didaktiikasta tuli hänen mukaansa kasvatustieteen epäitsenäinen ja sille alisteinen osa-alue. DPA Helsinki ¿projekti 1966-1982 oli Suomen laajin, kansainvälisin ja eniten huomiota saanut opetustapahtuman tutkimushanke. Pääteoksina voidaan pitää Opetuksen teorian perusaineksia, joka ilmestyi 1968 (saksaksi 1971) ja uusittuna nimellä Opetuksen teoriaa kohti 1978. Koskenniemellä oli yli 600 julkaisua.
